Tartto 5th City Marathon
Sellainen tuli käytyä juoksemassa 1.10.2016. Tosin kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan.
30.9.2016 Lähdimme Tiinan kanssa ajelamaan Helsinkiä ja Viking Linen lauttaa kohti. Lautta matka Helsingistä Tallinnaan ei ollut mikään miellyttävä retki sillä risteilyn ajaksi oli luvattu erittäin kovaa tuulta ja se kyllä huomattiin kun päästiin avomerelle. Laiva keinui erittäin kovasti aallokossa ja tyrkyt löivät varmaan koko laivan yli pahimmillaan, ainakaan keulan ravintolan ikkunoista ei nähnyt mitään kun keula sopivasti pärskäytti aaltoa vasten. Onneksi olimme ottaneen matkapahoinvointi lääkkeen jo satamassa niin vältyimme pahimmalta ololta.
Tallinnaan päästyämme naputeltiin navigaattoriin osoite ja lähdimme ajelemaan Tarttoa kohti. Matkaa kertyi vähän reilut 180km ja aikaa vierähti vähän päälle 2 tuntia mutta perille päästii ja majapaikkakin löydettiin helposti.
Seuraavana aamuna herätys oli aikainen jotta ehti syömään aamupalan sekä sulattelemaan sen hyvin ennen kisan alkua.
Triathlon kisoihin tottuneena paikalle tultiin hyvissä ajoin mutta tällä kertaa aivan liian aikaisin kun ei tosiaan ollut sitä valmistelua mitä triathlon kisoissa on tottunut. Eihän sitä juoksu kilpailuun tarvitse kuin paikalle tulla niin on valmiina kisaan. Startti oli klo 9 mutta olimme tosiaan paikalla joskus klo 8 aikoja.
Eihän siinä auttanut kuin odotella että aika kuluu ja lähtö lähenee. Mukava yllätys oli se että juuri ennen kisan alkua oli pieni alkulämmittely mahdollisuus jonkinlaisen zumban muodossa. :)
Klo 9 startti sitten tapahtui, alku ryysis oli jonkinmoinen eikä täysin vapaata juoksu ollut pariin kilometriin vaan kanssa kilpailijoita piti hieman varoa ja väistellä.
Ensimäinen puolikas meni oikein hyvin ajalla 1,56 ja risat joten tavoite ajassa olitiin oikein hyvin. Eikä tässä vaiheessa juoksu tuntunut vielä missään. Tosin ei tarvinnut juosta kuin 25km asti niin alkoivat vaivat, nimittäin lonkan koukistaja alkoi kipeytyä ja vauhti hidastui.
31km asti vauhti pysyi kuitenkin alle 6min/km, tässä kohtaa Tiinalla kulki kovempaa ja hän karkasi minulta. Tosin kilometriä myöhemmin totesin että samalla tavalla se sattuu juoksen sitten hitaasti tai kovempaa. Joten uusi pykälä silmään ja juoksin Tiinan kiinni. Hetken aikaa siinä ehdittiin taas juosta yhtä matkaa mutta sitten noin 35km kohdalla toteutui se minun suurin pelko ja vatsa alkoi oireilla. Sanoin Tiinalle heipat ja että nähdään sovitussa paikassa jonka jälkeen pusikko kutsui.
Pienen "tauon" jälkeen palasin jälleen reitille ja lähdin juoksemaan mutta nyt vauhti oli tipahtanut jo lähelle 7min/km koska jalkoihin sattui jo niin paljon ja olivat ehtineet jäykistyä pusikossa. en kertakaikkiaan pystynyt nostamaan vauhtia vaikka kuinka yritin. 37km vauhti hidastui entisestään, ensin hölkästä reippaaseen kävelyyn ja lopulta vaan kävelyyn. Tässä kohtaa sitten aloin miettiä sitä että kun aikatavoite on nyt jo mennyt menojaan ja paikkoihin sattuu näin kovasti niin onko pelkkä maaliin pääsy syy päästä maaliin. Siinä kävellessä pohdin asiaa ja totesin että ennemmin keskeytän kisan ja palaudun siitä nopeammin kuin menen väkisellä maaliin ja olen sitten pidemmän aikaa sivussa.
Ja sitten se toisaan tapahtui minun ensimmäinen keskeytys kisassa, 37,87km kohdalla ajalla 3,47,25h tuli ambulanssapartio vastaan ja totesin heille että minun kisa loppui tähän kohtaa. Oikein mukavaa porukkaa olivat ja kyyditsivät minut takaisin maalialueelle, johon taisin saapua miltein samoihin aikoihin mitä Tiina tuli juoksemalla maaliin. Tosin en tässä kohtaa sitä huomannut ajatella enkä siis nähtyt Tiinan maaliin tuloa. Hetken aikaa ensiapu paikalla oltuani sain luvan lähteä ja lähdinkin Tiinaa sitten etsimään.
Sellainen tuli käytyä juoksemassa 1.10.2016. Tosin kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan.
30.9.2016 Lähdimme Tiinan kanssa ajelamaan Helsinkiä ja Viking Linen lauttaa kohti. Lautta matka Helsingistä Tallinnaan ei ollut mikään miellyttävä retki sillä risteilyn ajaksi oli luvattu erittäin kovaa tuulta ja se kyllä huomattiin kun päästiin avomerelle. Laiva keinui erittäin kovasti aallokossa ja tyrkyt löivät varmaan koko laivan yli pahimmillaan, ainakaan keulan ravintolan ikkunoista ei nähnyt mitään kun keula sopivasti pärskäytti aaltoa vasten. Onneksi olimme ottaneen matkapahoinvointi lääkkeen jo satamassa niin vältyimme pahimmalta ololta.
Tallinnaan päästyämme naputeltiin navigaattoriin osoite ja lähdimme ajelemaan Tarttoa kohti. Matkaa kertyi vähän reilut 180km ja aikaa vierähti vähän päälle 2 tuntia mutta perille päästii ja majapaikkakin löydettiin helposti.
Seuraavana aamuna herätys oli aikainen jotta ehti syömään aamupalan sekä sulattelemaan sen hyvin ennen kisan alkua.
Triathlon kisoihin tottuneena paikalle tultiin hyvissä ajoin mutta tällä kertaa aivan liian aikaisin kun ei tosiaan ollut sitä valmistelua mitä triathlon kisoissa on tottunut. Eihän sitä juoksu kilpailuun tarvitse kuin paikalle tulla niin on valmiina kisaan. Startti oli klo 9 mutta olimme tosiaan paikalla joskus klo 8 aikoja.
Eihän siinä auttanut kuin odotella että aika kuluu ja lähtö lähenee. Mukava yllätys oli se että juuri ennen kisan alkua oli pieni alkulämmittely mahdollisuus jonkinlaisen zumban muodossa. :)
Klo 9 startti sitten tapahtui, alku ryysis oli jonkinmoinen eikä täysin vapaata juoksu ollut pariin kilometriin vaan kanssa kilpailijoita piti hieman varoa ja väistellä.
Ensimäinen puolikas meni oikein hyvin ajalla 1,56 ja risat joten tavoite ajassa olitiin oikein hyvin. Eikä tässä vaiheessa juoksu tuntunut vielä missään. Tosin ei tarvinnut juosta kuin 25km asti niin alkoivat vaivat, nimittäin lonkan koukistaja alkoi kipeytyä ja vauhti hidastui.
31km asti vauhti pysyi kuitenkin alle 6min/km, tässä kohtaa Tiinalla kulki kovempaa ja hän karkasi minulta. Tosin kilometriä myöhemmin totesin että samalla tavalla se sattuu juoksen sitten hitaasti tai kovempaa. Joten uusi pykälä silmään ja juoksin Tiinan kiinni. Hetken aikaa siinä ehdittiin taas juosta yhtä matkaa mutta sitten noin 35km kohdalla toteutui se minun suurin pelko ja vatsa alkoi oireilla. Sanoin Tiinalle heipat ja että nähdään sovitussa paikassa jonka jälkeen pusikko kutsui.
Pienen "tauon" jälkeen palasin jälleen reitille ja lähdin juoksemaan mutta nyt vauhti oli tipahtanut jo lähelle 7min/km koska jalkoihin sattui jo niin paljon ja olivat ehtineet jäykistyä pusikossa. en kertakaikkiaan pystynyt nostamaan vauhtia vaikka kuinka yritin. 37km vauhti hidastui entisestään, ensin hölkästä reippaaseen kävelyyn ja lopulta vaan kävelyyn. Tässä kohtaa sitten aloin miettiä sitä että kun aikatavoite on nyt jo mennyt menojaan ja paikkoihin sattuu näin kovasti niin onko pelkkä maaliin pääsy syy päästä maaliin. Siinä kävellessä pohdin asiaa ja totesin että ennemmin keskeytän kisan ja palaudun siitä nopeammin kuin menen väkisellä maaliin ja olen sitten pidemmän aikaa sivussa.
Ja sitten se toisaan tapahtui minun ensimmäinen keskeytys kisassa, 37,87km kohdalla ajalla 3,47,25h tuli ambulanssapartio vastaan ja totesin heille että minun kisa loppui tähän kohtaa. Oikein mukavaa porukkaa olivat ja kyyditsivät minut takaisin maalialueelle, johon taisin saapua miltein samoihin aikoihin mitä Tiina tuli juoksemalla maaliin. Tosin en tässä kohtaa sitä huomannut ajatella enkä siis nähtyt Tiinan maaliin tuloa. Hetken aikaa ensiapu paikalla oltuani sain luvan lähteä ja lähdinkin Tiinaa sitten etsimään.
