Lahti Ironman Training Day
Lahden Ironmanin toteuttavana osapuolena toimiva Finntriathlon järjesti lauantaina 19.5. Ironman Training Dayin jossa päästiin tutustumaan tulevan kilpailun pyöräily sekä juoksureittiin.
Edellisenä iltana olin jo pakkaillut kamat valmiiksi koska aamulla oli suhteellisen aikainen herätys ja tunnin ajomatka Lahteen Kouvolasta.
Tässä päivän ohjelma
Edellisenä iltana olin jo pakkaillut kamat valmiiksi koska aamulla oli suhteellisen aikainen herätys ja tunnin ajomatka Lahteen Kouvolasta.
Tässä päivän ohjelma
Paikka: Isku Areena, Svinhuvudinkatu 29, Lahti
Aika: Lauantai, 19.5.2018 klo 9.30
Kenelle: kaikille IRONMAN-tapahtumaan ilmoittautuneille
Ohjelma:
9.00-9.30 Saapuminen Jäähallille, kokoontuminen Klubiravintolassa
9.30 Päivän avaus: reitit, ohjeet ja jako ryhmiin
10.00 Pyöräreitille lähtö pienryhmissä keskivauhtien mukaan
12.45-14.00 Juoksureitille lähtö pienryhmissä
13.30-16.00 Saunat ja pukuhuoneet käytössä
13.30-16.00 Pastaruokailu Jäähallilla
Matkalla Lahteen huomasin tutun näköisen auton joka oli matkalla samaan suuntaan. Auton rekkarista en ollut sata varma mutta takaikkunasta vaikutti siltä että sieltä pyöränrengan pilkottaisi. Perillä sitten selvisi että seurakaveri Risto se siellä ajeli myös Lahden suuntaan.
Viikon aikana oli ollut todella helteistä mutta tämä aamu valkeni huomattavasti viileämpänä, joten vaatetusta oli laitettava enemmän päälle. Mutta onneksi aurinko paistoi selkeästi taivaalta ja lämmitti silti hyvin.
Tapahtuman järjestäjänä toisiaan toimi Finntriathlon ja paikalla olikin sitten monta tuttua kasvoa niistä piireistä :)
Tapahtumaan oli ilmoittautunut noin 50 osallistujaa ja hiljalleen heitä saapui paikalle. Kellon lähestyessä kymmentä porukka kokoontui klubiravintolaan jossa Tiina Boman piti palopuheen eli kertoi lyhyesti sääntöjä ja jakoi porukkaa ryhmiin keskinopeuden mukaan. Itse valitsin 28-30km/h ryhmän.
Koska kyseessä oli kuitenkin niin sanottu virallinen Ironman tapahtuma niin saatiihan sitä toki vähän "mainos" kamaa, Lahti Ironman pullo sekä tuubi. :)
Seuroista eniten oli edustettuna Lahden oma triathlon seura X-tri Lahti sekä SKB Racing mutta kyllä siellä aika moni muukin seura oli edustettuna myös Kajo Triathlon kahdella osallistujalla. :)
Kun porukka oli saatu jaettua ryhmiin siirryttiin pihalle valmistautumaan lähtöön ja jokainen meni oman ryhmänsä vetäjän lähettyville. Itse olin valinnut X-tri Lahden Esa Heinosen ryhmän jolla tavoite keskivauhtii oli 28-30km/h.
Tapahtumaa tuli seuraamaan myös Ylen toimittaja joka teki haastatteluja pitkin matkaa.
Tapahtumaa tuli seuraamaan myös Ylen toimittaja joka teki haastatteluja pitkin matkaa.
Hämen uutisissa on julkaistu pieni pätkä, juttu alkaa 2min kohdalta. Video on katsottavissa kesäkuun loppupuolelle asti. Pidempi juttu tulossa kuulemma myöhemmin. :)
Alku haastattelujen jälkeen päästiin matkaan, koska Isku Areena ei varsinaisesti ole oikea alku reitille niin suunnaksi otettiin ensin satama josta päästäisiin varsinaiselle pyöräilyreitille.
Suunnaksi otettiin aluksi Tapanila josta matka jatkui Messilän suuntaan kohti ekaa kunnon nousua. Tässä saa sitten itseään toppuutella kisassa ettei heti jysäytä itseään ihan tukkoon. Hollolan kirkon luona pidettiin pieni paussi kun Ylen toimittaja oli siellä odottamassa ja Esa antoi lyhyen haastattelun. Hollolan kohdilla tie oli todella huonossa kunnossa mutta kuulemma on lupailtu että kisaan mennessä tie saadaan korjattua. Tätä todella toivon sillä tie oli pahempi kuin perunapelto.
Tämän jälkeen matka jatkui aina t-risteykseen asti josta käännös vasempaan ja suunnaksi Kärkölä jossa onkin pyöräilyn puoliväli. Juuri ennen puolivälin käännöstä tapahtui jarruttelua ja kiihdyttelyä pari kertaa joka minussa herätti ihmetystä kun oltiin suoralla tiellä. Tästä heijaavasta liikkeestä joka voimistuu jonon perällä tapahtui sitten kaatuminen. Kuski oli lyönyt jarrut pohjaan jolloin eturengas oli mennyt lukkoon ja sitten sitä lähdettiin sarvien yli.
Leukaan oli tullut iso vekki ja käsissä sekä jaloissa oli jälkiä sen suuremmilta selvisi mutta matka jatkui hänen osaltaan ambulanssilla. Mutta oli selvinnyt kuitenkin takaisin järjestettyyn ruokailuun joten kovin pahasti ei sattunut.
Tämän jälkeen matka jatkui aina t-risteykseen asti josta käännös vasempaan ja suunnaksi Kärkölä jossa onkin pyöräilyn puoliväli. Juuri ennen puolivälin käännöstä tapahtui jarruttelua ja kiihdyttelyä pari kertaa joka minussa herätti ihmetystä kun oltiin suoralla tiellä. Tästä heijaavasta liikkeestä joka voimistuu jonon perällä tapahtui sitten kaatuminen. Kuski oli lyönyt jarrut pohjaan jolloin eturengas oli mennyt lukkoon ja sitten sitä lähdettiin sarvien yli.
Leukaan oli tullut iso vekki ja käsissä sekä jaloissa oli jälkiä sen suuremmilta selvisi mutta matka jatkui hänen osaltaan ambulanssilla. Mutta oli selvinnyt kuitenkin takaisin järjestettyyn ruokailuun joten kovin pahasti ei sattunut.
Kärkölän nesteen pihassa oli jälleen pieni tauko kun Ylen toimittaja haastatteli jälleen muutamia kuskeja.
Matka jatkui nyt isoa Riihimäen tietä pitkin pitkää tasaista pätkää oli siis edessä. Porukka pysyi tällä tien osuudella oikein siistissä jonossa kun autoa pisteli ohitse yhtenään, varmasti vähän jännitti jokaista ajella siinä kun normaalisti tulee vältettyä isoja teitä pyöräillessä juurikin autojen paljouden takia.
Hieman reipas 11km ajeltiin isoa tietä sitten käännyttiin kohti Hälvälää. Hälvälään päästiin noin 7km pyöräilyn jälkeen ja tästä sitten Hollolaan jolloin päästään jälleen sille tielle mitä pitkin pyöräilyn alkumatka tultiin.
Hollolan kirkonkylältä matkaa juoksun vaihtoon on noin 17km ja matkalla on vielä Messilän kohdalla iso nousu. Tänne asti jos on saanut säästeltyä niin nyt kannattaa olla varovainen ettei tähän nousuun tuhoa jalkoja kisassa kun on vielä se puolimarathon juostavana.
Mutta näin on 90km kilsaa pyörää takana ja sanoisin että reittinä on oikein mukava. Sopivasti kumpuilevaa ja mutkittelevaa tietä mennään. Muutamat risteyskääntymiset tuovat myös mielekkyyttä reittiin jolloin ei pääse tylsistymään. Ja oman haasteen tuo muutamat ison nousut. Kuulinpa puhuttavat että keskiwatit saisi olla reipas 250 jotta tuon reitin saisi pyöräiltyä kahteen ja puoleen tuntiin. Tällöin kuskillakaan tuskin on hirveämmin ylimääräistä painoa mukana. Voin siis todeta että omaa 90km ennätysaikaa ei tarvitse tavoitella tällä reitillä.
Pyöräilyn jälkeen päästiin sitten juoksemaan, tällä kertaa kierrettiin kisareitti ainoastaa kertaalleen kun kisassa se mennään kahteen kertaan. Jos pyöräilyreitti oli mukavasti kumpuileva ja muutama isokin mäki oli niin juoksu on sitten ihan päinvastainen. Tasaisempaa juoksureittiä saat hetken hakea mutta neulansilmä käännöksiä tulee sitten muutama niin ne hidastavat vauhtia muuten tulee olemaan todella nopea reitti juosta.
Juoksu todellakin kulkee ihan Lahden keskustassa ja Vesijärven rantoja pitkin niin silmiä hivelevän kaunista on kyllä reitin aikana. Kolmessa eri kohdassa pääsee morjestamaan vastaan tulevia kisakumppaneita kun juostaan samaa reittiä toiseen suuntaan.
Juoksun jälkeen päästiin sitten vielä testaamaan Pelicanssien saunaosasto ja hyvin tuo lämpesi.
Mikään kiekkofani en kyllä ole mutta onhan se ihan siistiä päästä testaamaan pukkaria joissa on ihan nimikko paikat pelaajille.
Matka jatkui nyt isoa Riihimäen tietä pitkin pitkää tasaista pätkää oli siis edessä. Porukka pysyi tällä tien osuudella oikein siistissä jonossa kun autoa pisteli ohitse yhtenään, varmasti vähän jännitti jokaista ajella siinä kun normaalisti tulee vältettyä isoja teitä pyöräillessä juurikin autojen paljouden takia.
Hieman reipas 11km ajeltiin isoa tietä sitten käännyttiin kohti Hälvälää. Hälvälään päästiin noin 7km pyöräilyn jälkeen ja tästä sitten Hollolaan jolloin päästään jälleen sille tielle mitä pitkin pyöräilyn alkumatka tultiin.
Hollolan kirkonkylältä matkaa juoksun vaihtoon on noin 17km ja matkalla on vielä Messilän kohdalla iso nousu. Tänne asti jos on saanut säästeltyä niin nyt kannattaa olla varovainen ettei tähän nousuun tuhoa jalkoja kisassa kun on vielä se puolimarathon juostavana.
Mutta näin on 90km kilsaa pyörää takana ja sanoisin että reittinä on oikein mukava. Sopivasti kumpuilevaa ja mutkittelevaa tietä mennään. Muutamat risteyskääntymiset tuovat myös mielekkyyttä reittiin jolloin ei pääse tylsistymään. Ja oman haasteen tuo muutamat ison nousut. Kuulinpa puhuttavat että keskiwatit saisi olla reipas 250 jotta tuon reitin saisi pyöräiltyä kahteen ja puoleen tuntiin. Tällöin kuskillakaan tuskin on hirveämmin ylimääräistä painoa mukana. Voin siis todeta että omaa 90km ennätysaikaa ei tarvitse tavoitella tällä reitillä.
Pyöräilyn jälkeen päästiin sitten juoksemaan, tällä kertaa kierrettiin kisareitti ainoastaa kertaalleen kun kisassa se mennään kahteen kertaan. Jos pyöräilyreitti oli mukavasti kumpuileva ja muutama isokin mäki oli niin juoksu on sitten ihan päinvastainen. Tasaisempaa juoksureittiä saat hetken hakea mutta neulansilmä käännöksiä tulee sitten muutama niin ne hidastavat vauhtia muuten tulee olemaan todella nopea reitti juosta.
Juoksu todellakin kulkee ihan Lahden keskustassa ja Vesijärven rantoja pitkin niin silmiä hivelevän kaunista on kyllä reitin aikana. Kolmessa eri kohdassa pääsee morjestamaan vastaan tulevia kisakumppaneita kun juostaan samaa reittiä toiseen suuntaan.
Juoksun jälkeen päästiin sitten vielä testaamaan Pelicanssien saunaosasto ja hyvin tuo lämpesi.
Mikään kiekkofani en kyllä ole mutta onhan se ihan siistiä päästä testaamaan pukkaria joissa on ihan nimikko paikat pelaajille.
Lopuksi päästiin vielä pitkän päivän päätteeksi syömään ja sen jälkeen auton nokka suunnattiin Kouvolaa ja kotia kohti.
Vauva-arki
Tuo pieni ihmisen alku sai nimen Elias Iivo Aleksanteri, ainakin hyvät taustat nimillä kun on runoilijaa, hiihtäjää sekä suurmiestä nimessä. Nyt vaan odotellaan millainen herra sieltä kasvaa.
Mutta arki on tähän mennessä ollut melkoisen haastavaa. Ääntä on Eliaksesta lähtenyt ihan riittävästi ja sitä on löytynyt kaikkina mahdollisina hetkinä. Yhtenä päivänä jos toimii jokin kikka että ollaan tyytyväisiä niin ei se enää toisena päivänä toimi vaan huuto on kahta kauheampaa.
Jos mulla on kestämistä vaikka pääsen töihin sekä treeneihin karkuun pientä äänekästä miestä niin miten Tiina sitten pystyy kestämään melkein 24/7?? Kyllä minä kaiken tukeni annan ja päästän Tiinankin tuulettumaan aina kun mahdollista. Monesti onkin käynyt jo pyöräilemässä sekä uimassa. Ja on kuulemma todella mukavaa, triathlon on kyllä tosi kiva harrastus kun sen parissa pääsee rentoutumaan mutta tarvittaessa myös antamaan kaikkensa.
Minun treenailuun vauva-arki ei hirveästi ole päässyt vaikuttamaan. Mutta tähän blogin päivittämiseen se taas on vaikuttanut. Sillä tämä vaatii kuitenkin täydellisen keskittymisen että ajatus olisi mukana ja tekstiä syntyy. Kirjoittaminen kun on mahdotonta jos ehdit 30 sekkaa miettiä mitä kirjoittaa ja sitten homma keskeytyy.
Mutta päivä kerrallaan mennään ja pikku Elias kasvaa kovaa vauhtia. Mikäs sen mukavampaa.
Kohta minulla alkaa kisakausi Tuusulanjärvellä ja siellä on sitten yksi kannustaja lisää. Mikäs sen kivempaa. :)
Kiva sitten parin kymmenen vuoden päästä muistella ja katsella kuvia miten on ekassa kisassa ollut heti kannustamassa iskää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti