tiistai 1. marraskuuta 2016

Lepokausi ja treenien aloittelu

Marathonin jälkeen alkoi sitten kuukauden mittainen lepokausi. Tämä ei tarkoita sitä että saisi kuukauden verran makoilla sohvalla. Liikuntaa ja liikkumista toki saa ja pitää harrastaa mutta tehotreenit ja isot tunti määrät ovat paussilla.

Noin viikkoa ennen marathon matkalle lähtöä saimme ihka uudet maastopyörät suoraan tehtaalta tilattuna käsiimme. Tilasimme molemmat Trek Stache 7 pyörät, Tiinalla 2016 vuoden malli ja minulla 2017 vuoden malli.
Kyseessä on niin sanottu plus pyörä, eli siinä on normaalia maastopyörää leveämmät renkaan. Mutta ei niin leveät mitä fatbikessä.



Tässä vähän vertailua muihin meikäläisen pyöriin. Ekana triathlon pyörä Scorpion Urophonius, toisena Merida Cyclo Cross 500 ja taaimpana maastopyörä Trek Stache 7.
Kaikissa pyörissä on halkaisijaltaan samankokoinen vanne mutta renkaan korkeus muuttuu kovasti pyörien välillä. Rengas koot ovat etumaisesta takimmaiseen, 23x700c, 42x700c ja 78x700c. Seuraava silmään pistävä ero rungon kulmassa joka muuttaa pyörän käyttötarkoituksen mukaan erilaiseksi,



Seuraavassa kuvassa näkyy hyvin renkaiden leveys erot. :)


Tosiaan kun tuon uuden pyörän sai käsiin kisaviikolla niin ei sillä ehtinyt ajella testilenkkiä enempää. Marathonin jälkeisellä viikolla sitten pääsikin jo paremmin ajelemaan ja täytyy myöntää että on todella mukavan tuntuinen pyörä. Parin seuraavan viikon aikana maastopyöräily vaan lisääntyi kun kelit pysyivät kuivina. Kolmas viikko marathonin jälkeen lipsahti vähän käsistä. Tuli käytyä etsimässä Kuusankoski MTB kisa reitti niin sitä tulikin sitten tahkottua ihan urakalla läpi yhden viikon aikana ja tunteja kertyikin sitten mukavat 14 sille viikolle. Viimeinen viikko lepokautta olikin sitten jälleen enemmän sitä mitä pitikin.



Pyöräilyä ja uintia tulikin sitten ihan kivasti kuukauden aikana ja juoksua sain välteltyä tehokkaasti ja tein vain kaksi lyhyttä juoksua. 

Nyt kun tuo lepokausi on ohitse ja päästään jälleen tehojen pariin niin ajattelin että käyn heti alkuun katsomassa että missä sitä oikein mennään ja suoritin viime talvelta tutun 10km juoksu anaerobisella kynnyksellä. Yllätin kyllä itseni ihan täysin kun sain tuon juostua sillä kello näytti ajaksi 47,45min. Tämä kun tosiaan oli kynnystesti niin kovempaakin olisi pystynyt menemään. Seuraava testi onkin sitten 26.11. kun joka vuotinen talvijuoksu cup pyörähtää käyntiin, saas nähdä saanko kiristetytä tahtia. :)




sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Tartto 5th City Marathon

Tartto 5th City Marathon

Sellainen tuli käytyä juoksemassa 1.10.2016. Tosin kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan.

30.9.2016 Lähdimme Tiinan kanssa ajelamaan Helsinkiä ja Viking Linen lauttaa kohti. Lautta matka Helsingistä Tallinnaan ei ollut mikään miellyttävä retki sillä risteilyn ajaksi oli luvattu erittäin kovaa tuulta ja se kyllä huomattiin kun päästiin avomerelle. Laiva keinui erittäin kovasti aallokossa ja tyrkyt löivät varmaan koko laivan yli pahimmillaan, ainakaan keulan ravintolan ikkunoista ei nähnyt mitään kun keula sopivasti pärskäytti aaltoa vasten. Onneksi olimme ottaneen matkapahoinvointi lääkkeen jo satamassa niin vältyimme pahimmalta ololta.

Tallinnaan päästyämme naputeltiin navigaattoriin osoite ja lähdimme ajelemaan Tarttoa kohti. Matkaa kertyi vähän reilut 180km ja aikaa vierähti vähän päälle 2 tuntia mutta perille päästii ja majapaikkakin löydettiin helposti.

Seuraavana aamuna herätys oli aikainen jotta ehti syömään aamupalan sekä sulattelemaan sen hyvin ennen kisan alkua.

Triathlon kisoihin tottuneena paikalle tultiin hyvissä ajoin mutta tällä kertaa aivan liian aikaisin kun ei tosiaan ollut sitä valmistelua mitä triathlon kisoissa on tottunut. Eihän sitä juoksu kilpailuun tarvitse kuin paikalle tulla niin on valmiina kisaan. Startti oli klo 9 mutta olimme tosiaan paikalla joskus klo 8 aikoja.

Eihän siinä auttanut kuin odotella että aika kuluu ja lähtö lähenee. Mukava yllätys oli se että juuri ennen kisan alkua oli pieni alkulämmittely mahdollisuus jonkinlaisen zumban muodossa. :)

Klo 9 startti sitten tapahtui, alku ryysis oli jonkinmoinen eikä täysin vapaata juoksu ollut pariin kilometriin vaan kanssa kilpailijoita piti hieman varoa ja väistellä.

Ensimäinen puolikas meni oikein hyvin ajalla 1,56 ja risat joten tavoite ajassa olitiin oikein hyvin. Eikä tässä vaiheessa juoksu tuntunut vielä missään. Tosin ei tarvinnut juosta kuin 25km asti niin alkoivat vaivat, nimittäin lonkan koukistaja alkoi kipeytyä ja vauhti hidastui.

31km asti vauhti pysyi kuitenkin alle 6min/km, tässä kohtaa Tiinalla kulki kovempaa ja hän karkasi minulta. Tosin kilometriä myöhemmin totesin että samalla tavalla se sattuu juoksen sitten hitaasti tai kovempaa. Joten uusi pykälä silmään ja juoksin Tiinan kiinni. Hetken aikaa siinä ehdittiin taas juosta yhtä matkaa mutta sitten noin 35km kohdalla toteutui se minun suurin pelko ja vatsa alkoi oireilla. Sanoin Tiinalle heipat ja että nähdään sovitussa paikassa jonka jälkeen pusikko kutsui.

Pienen "tauon" jälkeen palasin jälleen reitille ja lähdin juoksemaan mutta nyt vauhti oli tipahtanut jo lähelle 7min/km koska jalkoihin sattui jo niin paljon ja olivat ehtineet jäykistyä pusikossa. en kertakaikkiaan pystynyt nostamaan vauhtia vaikka kuinka yritin. 37km vauhti hidastui entisestään, ensin hölkästä reippaaseen kävelyyn ja lopulta vaan kävelyyn. Tässä kohtaa sitten aloin miettiä sitä että kun aikatavoite on nyt jo mennyt menojaan ja paikkoihin sattuu näin kovasti niin onko pelkkä maaliin pääsy syy päästä maaliin. Siinä kävellessä pohdin asiaa ja totesin että ennemmin keskeytän kisan ja palaudun siitä nopeammin kuin menen väkisellä maaliin ja olen sitten pidemmän aikaa sivussa.

Ja sitten se toisaan tapahtui minun ensimmäinen keskeytys kisassa, 37,87km kohdalla ajalla 3,47,25h tuli ambulanssapartio vastaan ja totesin heille että minun kisa loppui tähän kohtaa. Oikein mukavaa porukkaa olivat ja kyyditsivät minut takaisin maalialueelle, johon taisin saapua miltein samoihin aikoihin mitä Tiina tuli juoksemalla maaliin. Tosin en tässä kohtaa sitä huomannut ajatella enkä siis nähtyt Tiinan maaliin tuloa. Hetken aikaa ensiapu paikalla oltuani sain luvan lähteä ja lähdinkin Tiinaa sitten etsimään.



perjantai 23. syyskuuta 2016

Vammoja, uintia ja varusteita

Tartun marathon

Tartun marathon lähestyy kovaa vauhtia. Alkuun näytti että siihen valmistavat treenit sujuisivat erittäin hyvin mutta ylpeys kävi lankeamuksen edellä.
Oikeaan sääreen ilmestyi jonkin asteinen rasitus vaurio ja ortopedi suositteli toistaiseksi juoksemisen jättämistä pois ja samoin suositteli marathonin väliin jättämistä, mutta pyöräillä ja uida sain edelleen.

Tuumasin tässä välissä että parempi jättää mara juoksematta ja parannella jalka nopeasti kuntoon niin pääsisin silti hyvissä ajoin treenaamaan ensi kauteen. Jalka tuntuikin parantuneen pikavauhdilla ja uusi toivo maralle pääsystä heräsi henkiin. Kunnes nyt viikkoa ennen kisaa iski poskiontelon tulehdus ja sain siihen viikon kestävän antibiootti kuurin. Taas saan kyllä harkita kovasti laitanko juokukengät jalkaan viikon päästä vai en. Sillä reissuun Tartuun lähdemme joka tapauksessa koska onhan matka ja majoitus jo maksettu, nautitaan edes pienestä reissusta jos juoksemaan ei uskaltaudu lähteä.


Uintitreenit

Juoksukielto antoi sitten lisää pontta uintitreeneihin jotka ovatkin sujuneet erinomaisen hyvin. Tuntuu että tämän muutaman viikon aikana olen oikeasti oppinut uimaan. Vetoparien määrää olen saanut vähennettyä huimasti. Viime vuonna kun tahti oli jossain 14-15 vetoparin tuntumassa per altaan väli, niin tällä hetkellä keskiarvo taitaa huidella siellä 9 pinnassa ja parhaillaan on menty jopa 6 vetoparilla altaanväli, tämä silloin kun on tehty 25m veto hengittämättä.

Tämän kesän uinti vauhti on ollut noin 2min/100m tai itseasiassa siellä nurkilla se on pyörinyt viimeiset 4 vuotta. Välillä vähän kovempaa on päästy mutta välillä on sitten menty hitaampaakin.

Tällä hetkellä uintitreeneissä keskivauhti on 1.50min/100m hujakoilla, kovissa vedoissa on päästy jopa 1.30min/100m vauhteihin. Tuo jos mikä saa kyllä hymyn leviämään kasvoille ja treenaamisen tuntumaan hyvältä. Saa vaan katsella kelloa ja ihmetellä että millä ilveellä mä noin kovaa pystyin uimaan ja kun se tuntui vielä helpolta. :)

Kelausvauhtisen uinnin sykkeetkin ovat tippuneet huomasti, varmaan joku 20 lyöntiä. Mutta toisaalta minulle kerrottiin että vaikka uinnissa sykkeet ovatkin alhaisemmat kuin yleensä urheilleessa niin ne voivat, vaaka asennosta johtuen, nousta myös korkeammalle ilman että happoja alkaisi muodostua. Tämä oli minulle aivan uutta tietoa, mutta kuulostaa hyvältä. :)

Kehuipa tuo minua opastava masters uimari että uinti näyttää todella hyvältä ja nyt tekniikkaa voidaan parantaa enää pienen pienillä hiomisilla, neuvoilla joita annetaan ammattiuimareille.

Nyt kun uintitekniikka on saatu hiottua hyväksi niin aletaan kuulemma lisäämään vauhtia uimiseen. Se onnistuu parhaiten tekemällä kiihtyviä 25m vetoja hengittämättä, ja päädyssä pitkä tauko jotta ehtii täysin palautua ennen uutta vetoa.

En muista kyllä millon viimeksi olisin ollut näin innoissani treenaamisesta ja varsinkin uimisesta. Viime talvena tuntui kuin olisi uinut tervassa kun mitään ei tuntunut tapahtuvan.

Uusi maastopyörä

Nyt syksyn tullessa ja ilmojen viilentyessä eivät nuo asfaltit oikein houkuttele enää pyöräilemään. Cyclocrossilla on tullut ajeltua jonkin verran noita metsäteitä ja polkuja pitkin mutta jo moneen kertaan on tullut todettua että siitä pyörästä loppuvat ominaisuudet kesken kun lähdetään yhtään haastavampaan maastoon pyöräilemään.

Niinpä tein ratkaisun ja päätin ostaa oikean maastopyörän. Pitkän aikaa olen sellaista haaveillut ja kovasti olen tutkinut eri pyörävaihtoehtoja. Aluksi vastaan tuli valinnan vaikeus, maastopyöriä kun oli suunnilleen miljoona eri vaihtoehtoa miljoonaan eri käyttötarkoitukseen. Koska halusin mahdollisimman monikäyttöisen pyörän sulkeutuivat temppu- ja alamäkipyörät pois heti alkuvaiheessa. Seuraavaksi miettimään jotta täysjousto sen varmaankin täytyy olla mutta toisaalta myös fatbike kiinnostaisi. Se mikä fatbikessä kiinnosti oli myös sen heikkous eli leveät renkaat. Sattumoisin törmäsin nettiä selatessa aivan uudenlaiseen pyörään nimittäin plus kokoiset maastopyörät. Näissä oli leveämmät renkaan kuin tavallisessa maastopyörässä mutta kapeammat mitä fatbikessä. Samalla mainospuheet pyörästä herättivät lisää kiinnostusta, "täysjousitetun pyörän ominaisuudet jäykkäperäisessä pyörässä". Hmm, kuulostaa hyvältä.

Asiaan enemmän tutustuessa aloin olla sitä mieltä että tässä saattaisi olla minulle sopiva pyörä moneen käyttöön. Joten ei muuta kuin urheilukauppaan kyselemään pyöristä, Ekana vastaan tuli tieto ettei kyseisiä pyöriä vielä pahemmin ollut suomen markkinoilla eikä siten ollut myöskään esittely mallian näkyvillä. Aikani kyseltyä pyörästä päätin tilata sellaisen silti itselleni ja toisen samanlaisen vaimolleni. Nyt vai odotellaan jotta pyörät saapuisivat liikkeeseen ja että ne saisi käydä hakemassa. On kuulemma ekat tuollaiset pyörät mitä ovat myyneet, joten ihan uusi juttu näillä suunnilla. Niin ja pyörä on merkiltään ja malliltaan Trek Stache 7 ja liike oli KT-Sport Kuusankoski. 

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Finntriathlon kerää koko sarja ja Sisupussikilpailu

Tulevan 2017 kauden voi hyvin helposti kiteyttää seuraavaan kuvaan. Tuli nimittäin varattua Finntriathlonin kerää koko sarja. Tietää ainakin mitä tuleman pitää ja Tahkolla onkin sitten minun elämäni toinen täydenmatkan kisa. Kokemus voi olla hieman erilainen mitä Ruotsin Kalmarin Ironman, koska kisaajia on reilun 2500 sijaan vain muutama sata. Mutta ei sillä väliä ja ainakin kustannustehokas tapa kisailla kun varaa kerralla kaikki kisat.

Jos muita kisoja vielä tulee lisää niin ne selviävät vasta ensi kesänä.



Lauantaina 3.9.2016 klo 10 alkoi Kaslink Foodsin järjestämä Sisupussikilpailu, tapahtuma oli ainoastaan yrityksen työntekijöille. #sisutuotteet #maire #kaslinkfoods




Kilpailun kulku kilpasarjassa
Prologi = nouda 4 rastia 20min sisään

Kickbike/juoksu = Joukkueittan annettiin yksi kickbike ja loput juoksu rasteja hakemaan, kaksi rasteista oli tehtävätyyppisiä. Toisessa täytyi saada sytytettyä tuli patterin ja teräsvillan avulla, toinen tehtävä oli tasapainoilua puiden väliin pingotettujen kuormaliinojen päällä.



Sprintti = Vyötäisille laitettiin koiranjuoksutusvaljaat ja sitten tuollainen koira (kuin kuvassa) kiinni ja vetämään täysillä 100 metriä, voin sanoa että melkoinen kokemus, ikinä en noin kovaa ole sataa metriä pinkonut.


Juoksu Uttihallille = siirtymä noin 2,5km juosten 

Uttihalli = hallin sisältä löytyi kiipeilyseinä joka piti kiivetä leveyssuunnassa läpi.

Esterata = sotilasesterata

Motivaatiomonttu = 15m korkea jyrkkä hiekkarinne joka piti kiivetä kaksi kertaa ylös ja alas, sen jälkeen piti rakentaa löytämistään tavaroista jousipyssy ja nuoli matkalla huoltopisteelle jossa oli sitten jousiammuntaa.

Suunnistus = tunti aikaa löytää niin monta rastia kuin ehti

Golf = tarkkuuslyönti 1 metrin sisään piti saada kohteesta

Pyöräily = pyöräilyä noin 5 km Jyräänkoskelle jonka jälkeen annettiin pelastusliivit ja kumivene laatikossa joka siis täytyi kasata ja sen jälkeen matkata sillä noin 1km joessa Paaskoskelle. Joesta nousun jälkeen kumivene kantoon ja juosten takaisin ylävirtaan minne pyöräit jäivät. Siinä saattoivat ohi ajavat autoilijat katsoa kun metsästä (kuivan hakkuuaukean) läpi juoksee pari tyyppiä joilla on pelastusliivit päällä, kumivene kannossa ja airot kädessä. :D



Melonta saunarannassa = Joelta matka jatkui pyörillä n. 5 km saunoille jossa odotti viimeinen tehtävä rasti. Tarkoituksena oli hypätä kanoottiin ja pujotella reittiläpi, lisäpisteiden toivossa osa yritti myös intiaanikäännöstä.



Kaiken kaikkiaan erittäin kiva toimintapäivä, juoksua tuli noin 30km, pyöräilyä noin 10km ja melomista noin kilsa. Kokonaismatkan ollen siis noin 40km ja aikaa tähän kaikkeen meni hieman vajaa 6 tuntia.

Tämä toimi oikein hyvänä harjoitteena tulevaa maratonia varten. Keskisykkeen ollessa 134 se sattuu oikein mukavasti PK1 ja PK2 alueiden välimaastoon. Alla vielä gps jälki reitiltä.


perjantai 26. elokuuta 2016

Vuosi Ironmanin jälkeen ja "Ironman blue"

Näin se vuosi vierähti Kalmarin Ironmanista ja on ollut kyllä vaikeuksia ja treeni-innon etsimistä siitä asti.
Olin kyllä kuullut ja lukenut että joihinkin triathlonisteihin on Ironmanin jälkeen tullut niin sanottu "Ironman blue" ja ilmeisesti se pääsi salakavalasti iskemään myös minuun ja tänne asti on saanut etsiskellä sitä intoa mikä silloin oli.
Mutta nyt näyttää jälleen aurinkoiselle ja suunnataan iloisesti kohti uusia pettymyksiä. Sillä kuten meemeistä olen lukenut "Et koskaan häviä, sinä joko voitat tai opit"


Viime talven treenit kaatuivat useaan otteeseen sairasteluun ja sitä kautta myös motivaatio hävisi tämän kesän huipputulosten saamisesta.

Talven aikana saatiin tänne Kouvolaan perustettua triathlon seura nimeltään Kajo Triathlon. Sitä kautta X-tri Lahden puna/musta/valkea väritys vaihtui kelta/musta/valkeaan. Ja yhteistreenit saatiin myös pyörimään heti ekalle talvelle. Uintia pari kertaa ja juoksutreenit kerran viikkoon.

Seuran toimintaan voi käydä tutustumassa osoitteissa:
www.valkealankajo.fi/triathlon

Minua voi myös seurailla instagramissa www.instagram.com/vemppula

Jos halua jonkin toisen hyvän blogin seurattavaksi niin kannattaa käydä tsekkaamassa Ninnin energianurkkaus http://energianurkkaus.fitfashion.fi/


Talven ja kesän aikana Kajo Triathlonin on löytänyt useampikin innostunut triathlonin harrastaja ja parhaillaan kesän yhteislenkillä oli miltein tungosta.



Talven aikana jo toistamiseen tuli käytyä talvijuoksu cup keräilemässä. Siinä juostaan yksi 12,4km ja neljä 10km reittiä eli yhteensä viisi kisaa.

Kesän aikana oli kuitenkin kisoja ihan sopivasti.  Oli parit seuran omat kisat, Kouvolan puolimaraton, Himoksella SM-sprintti, Vierumäellä Finntriathlonin perusmatka, Joroisilla Fintriathlonin puolimatka joka oli samalla kesän päämatka itsellä, Pyhtään mintriathlon putkahti kalenteriin muutaman vuoden tauon jälkeen ihan sattumalta ja samoin Utissa järjestetty Action run. Jottei liian helpolla pääsisi tästä vuodesta niin 1.10. olisi Viron Tarttossa vielä marathon juostavana.

Vaikka tänä vuonna ei ennätyksiä rikottukaan niin treenimäärään nähden kisat ovat kulkeneet oikein hyvin ja sitä kautta olen myös tuloksiin tyytyväinen. Pienenä yllätyksenä tuli kyllä tuo Pyhtään minitriathlonin oma reittiennätys joka parani parilla minuutilla aikaisemmasta. :)

Marathonille olisin lähdössä parantelemaan Kalmarin Ironmanissa tehtyä pohja-aikaa joka on 4h 29min. Tarkoituksena olisi ainoastaa rikkoa tuo neljän tunnin aika ja ilman ongelmia uskoisin sen menevän helposti rikki.

Ensi kertaa treenikautaan ja seuraavaan kesään olen lähdössä ilman valmentajan rakentamaa treeniohjelmaa. Tällä kertaa olen päättänyt tehdä itse omat ohjelmani tai tarkemmin sanottuna olen rakentanut ainoastaan kolmen viikon pohjan missä näkyy seuran vakiotreenit sekä crossfitin aikataulut. Sitten olen lisännyt kalenteriin ainoastaa ehdotuksen mitä lajia voisi tehdä sille päivää ja erilaisia treeniehdotuksia on sitten lisäkommenttina sivun laidassa. Sen verran täytyi vielä lisäillä sinne kun minulla on kolmessa eri vuorossa töitä aamu/ilta/yö että miten kannattaa ajoittaa treenit ja kuinka kova voi mikäkin viikko olla.

Crossfitissä minut saattaa tavata täältä www.crossfitkuusankoski.com

Tällä hetkellä vaikuttaisi erittäin hyvälle idealle tuollainen perusrunko johon sitten voi rakentaa itse sopivan treenin jokaiselle päivälle. Koska nyt kuitenkin on jokin taulukko jossa lukee että treeniä olisi niin siihen on helpompi tarttua ja kyllä se treeni-into on herännyt pitkiltä uniltaan.

Jospa saisin heräteltyä myös tämän blogin jälleen eloon ja sitä kautta luotua vielä lisää motivaatiota treeneihin.
Jos tällä hetkellä voidaan sanoa että peruskunto on paljon paremmalla pohjalla mitä se oli Ironman vuoteen lähdettäessä joten jos vain pysyy terveenä ja motivaatio säilyy niin ensi kesä voisi olla jälleen uuden vauhdin löytämisen riemua. :)




Tässä vielä tämä meikäläisen perusta mistä lähden aina rakentamaan sopivaa treeniviikkoa oman aikataulun mukaan. Uskoisin että pystyn menemään tuolla vaikka koko talven sillä se muokkautuu juuri sellaiseksi kuin haluan. Periaatteessa en edes tarvitsisi tuollaista mutta itselleni on vain helpompaa kun on jotain näkyvissä.



Vaikka olenkin omistanut tämän blogin täytin oman urheiluni seuraamiseen niin asiasta poiketen pienenä hajatelma tähän loppuun. 

"Vaikka nuorissa on tulevaisuus niin vanhuus on kaikkien tulevaisuus"
-Vesa-