Suomi 100 ja 100km pyörä

Nirvana - Ironman

Täytyypäs sanoa että olipas melkoinen vääntäminen tuon Ironman osallistumisen kanssa mutta nyt on onneksi kaikki asiat kunnossa matkojen, majoittumisien ja kisan osalta. 

Nirvana on Ironmanin yhteistyökumppani joka järjestää muutaman ylimääräisen paikan jo loppuun myytyyn kilpailuun ja sen kautta saa myös majoitukset.

Tosiaan, 23.11. ilmoittauduin Nirvanan kautta Barcelonan Ironman kisaan. Sivuilla sanottiin että 7-10 päivän kuluttua Ironman lähettää sähköpostin missä on linkki henkilökohtaiseen rekisteröitymiseen Barcelonan kisaan. Eihän siinä muuta kuin odottelemaan, sillä aikaa hoidin kaikki muut asiat kuntoon eli majoituksen, lennot, paikan pyörälle lennolta, lentokenttä kuljetukset yms. Nyt oli sitten kaikki muut asiat hoidettu ja maksettu paitsi itse kisaan osallistuminen. Nirvanan verkkosivuilla onneksi oli chatti jonka kautta pystyi juttelemaan henkilökunnan kanssa joka kyllä vakuutti että kisaan osallistumisesi on 100% varmaa ja linkki sähköpostiisi tulee kyllä tuota pikaa. Kun aikaa oli kulunut jo 15 päivää niin menin jälleen chattiin että sähköpostia ei ole vieläkään kuulunut. Jälleen vakuutettiin että kyllä se sieltä tulee ja osallistumisesi on kyllä varma joka tapauksessa. Mutta jos seuraavan viikon tiistaihin mennessä ei ole vielä postia tullut niin laita sitten tänne meille sähköpostia niin selvitetään missä mennään. 

Noh, tiistai tuli ja iltakin jo koitti mutta postia ei näkynyt. Siispä kirjoitin Nirvanalle että ei ole kuulunut vielä postia Ironmanilta. Tästä muutama tunti eteenpäin ja lopultakin 12.12. sähköpostia Ironmanilta, JEE :D Nyt lopultakin pystyin virallisesti varmistamaan osallistumiseni Barcelonan Ironman kisaan 7.10.2018.

Kajon 100hiihto

Toinen päivä joulukuuta oli luvassa pitkästä aikaa tapahtuma jossa voisi vähän irrotella. Luvassa oli 100km hiihto Suomen 100 vuoden kunniaksi. Tällä kertaa lähdettiin kuitenkin joukkueena hiihtämään tuota matkaa. Aamulla kun saavuin paikalle niin lähdin hiihtämään lämmittelyä kun mulla nuo jalat vaativat hiihtoon miltein 10km lämmittelyä ennen kuin ne alkaa toimia kunnolla. Sitä ennen mulla menee penikan kohta jalat ihan jumiin ja hiihtäminen ei ole kivaa. Joten hyvä lämmittely on tarpeellinen ennen kuin lähdetään hiitämään kovempaa.

Monesti lähden tämmöisiin tapahtumiin Kaslinkin joukkueessa mutta tällä kertaa olin ihan omaa Kajo Triathlon seuraa edustamassa. Kun noita Kaslinkin joukkueen jäseniä alkoi saapua paikalle kuulin että joukkueen jäsenet saavatkin olla yhtäaikaa ladulla hiihtämässä. Meillä kun oli tietona että hiihto tulisi suorittaa viestinä. Tässä vaiheessa kun oli 5 minsaa lähtöön ei auttanut muu kuin valmistautua lähtöön. 

Kun kyseessä oli tapahtuma eikä niinkään kilpailu ei virallista ajanottoa tai matkan laskemista ollut vaan jokainen hiihti oman laskurin ja kellon mukaan. Eikä myöskään kovin kummallista lähtö laukausta ollut vaan järjestäjä ilmoitti että hus hiihtämään siitä. :D

Siitä sitten tosiaan lähdettiin hiihtämään ja koska edellisenä yönä oli satanut lunta ja se oli myös märkää ei luistossa ollut hurraamista. Kovasti sai tehdä töitä jotta pysyi tavoite vauhdissa. Tosin eipä nuo suksetkaan olleet missään parhaassa voiteessa. Oman osuuden silti hiihdin itseäni miellyttävään vauhtiin. 20km taittui aikaan 1h 12min jolloin keskinopeus oli noin 16,7km/h ja keskisykkeet 153.

Vielä suorittaessani omaa osuutta saapui seuraava hiihtäjä joukkueesta paikalla. Siinä sitten ohi hiihtäessä huutelin että kaikki joukkueen jäsenet saavat olla ladulla yhtäaikaa joten hiihtämään siitä ja ilmoita muille. Seuraavalta kierrokselta tullessani siellä vedettiinkin jo suksia jalkaan ja olitiin tulossa ladulle ja loputkin joukkueesta olivat matkalla paikanpäälle.

Loukkaantuminen

Viimeinen joukkueemme jäsen saapui paikalle juuri kun sain oman osuuteni suoritettua. Päätin tässä vaiheessa että lähden vielä hiihtämään palauttavaa muutaman kierroksen. Kolmannella kierroksella ollessani kääntyessäni alamäkeen horjahdin ja kaaduin. Välittömästi kaatumisen jälkeen rintakehässä tuntui todella oudolta, ahdisti ja jomotti. Ajattelin että kait se siitä kaatumisesta ja törmäyksestä johtui mutta silti tuntemus oli todella outo ja erilainen kuin mitä normi kaatumisesta voisi kuvitella tulevan.

Kipu kuitenkin jatkui viikonlopun yli ja maanantaina otin yhteyttä lääkäriin ja pääsinkin röntgen kuvaan. Röntgen ei kuitenkaan paljastanut mitään rikkinäistä, ei siis murtumia kylkiluissa. Huh, sehän oli hyvä uutinen. Mutta mistä sitten tämä kipu mahtanee johtua. Viikko vierähti ja kipu edelleen tallessa joten suuntasin uudemman kerran lääkärille. Tällä kertaa paineltiin, heiluteltiin käsiä yms. perinteistä tutkimusta. Lääkäri tuli päätökseen että rintalihaksessa on jonkinlainen vaurio. Pari viikkoa pitäisi antaa lepoa tälle kipeälle osalle. Mutta urheilla saa kuitenkin kivun rajoissa.

Nyt olin jo paljon tyytyväisempi kun sain jonkinlaisen diagnoosin vammasta mutta olen kuitenkin vielä menossa fysioterapian juttusille jotta hänkin voisi vielä tutkia mahdolliset vauriot ja jos kaatumisesta on aiheutunut jonkilainen lukko rankaan niin sen rusauttaisi samalla auki.

100 vuotiaan Suomen kunniaksi 100km pyöräily

6.12.2018 Suomi täytti 100 vuotta. Tämän tapahtuman kunniaksi olin miettinyt että jotain täytyisi tehdä jolla saisi 100km täyteen. Ensin ajattelin että pyöräilisin joku 60km siihen perään kävisin hiihtämässä 30km ja vielä lopuksi olisin juossut 10km, yhteistuloksen ollessa 100km. Vaikka tuollainen kuulosti erittäin kivalle ei sen toteutus tulisi mitenkään onnistumaan tuona päivänä. Sillä edellinen yö vietettiin töissä ja lisäksi päivälle oli sovittuna ruokailu vieraiden seurassa. Siispä ajatukset kääntyivät pelkän pyöräilyn suuntaan. Yövuorosta tullessani nukkumaan ja nukuin sen minkä pystyin. Siitä herättyäni aamupala naamaan ja pyörän päälle joka siis oli trainerissa kiinni.

Tälle talvelle minulle on tullut jo rutiiniksi pyöräilyssä käyttää sekä Trainerroad ohjelmaa, kuunnella netistä edellistä Retroperjantai lähetystä podcastina sekä katsoa Youtubesta jotain pyöräilyvideota jossa siis joku on kuvannut oman pyörälenkkinsä jolloin telkkarista näkyvä kuva on kuin itse olisi pyöräilemässä jossain ulkona. 

Aamupäivästä ehdinkin pyöräille kaksi tuntia ja samalla tuli täyteen 50km sen jälkeen jouduin pitämään tauon koska oli sovittu itsenäisyyspäivän lounas. 

Lounaan jälkeen takaisin trainerin päälle ja poljettiin toinen kaksi tuntia ja 50km. Täytyy kyllä myöntää että tuollai yhtäkkiä 100km ja 4h trainerilla on melkoinen suoritus. Meinaan jaloissa tuntui.

Venyttelyn tärkeys

Tässä kun tuota ikää on alkanut tulla niin sitä enemmän on huomannut että venyttely on aina vaan tärkeämpää. Onneksi olen saanut hyväksi rutiiniksi tehdä nopeat venyt aina treenin päätteeksi. Huonoa tässä on vielä että useinmiten alavartalon on se mikä ne venyttelyt saa, ylävartalo monesti jää huomiotta. Onpahan vielä jotain mitä parantaa. Tosin eipä tuo kroppa muutenkaan mikään notkea ole niin saisi sitä venyttelyä olla huomattavasti enemmänkin.