tiistai 26. joulukuuta 2017

Emfit QS, unen seurantaa ja mietteitä joulukuun treeneistä

Unen ja palautumisen seurantaa 
Emfit QS aparaatilla

Tuli tuossa hankittua unen ja palautumisen seurantaan  tarkoitettu Emfit QS laite. Laite on hyvin yksinkertainen. Anturi vyösijoitetaan patjan tai petarin alle rintakehän kohdalle ja yhditetään langattomaan verkkoon. Sen jälkeen se toimii täysin automaattisesti, tunnistaa kun tulet sänkyyn ja milloin poistut siitä. Saman tien kun olet herännyt ja poistunut sängystä Emfit lähettää tiedot verkkoon tutkittavaksi.
Nyt reilun viikon verran dataa kerätty ja täytyy sanoa että kyseisen viikon unet ovat olleet kyllä todella surkeita, taitaa olla yksi tai kaksi suhteellisen hyvin nukuttua yötä. 



Vielä täytyy keräillä lisää dataa jotta pääsee kunnolla tulkitsemaan
kuinka sitä oikein palautuu ja mikä on normaalit tasot minulle. Mutta jo nyt pystyy huomaamaan kuinka paljon yövuorojen tekeminen vaikuttaa palautumiseen, käytännössä palautuminen on täysi nolla ellei jopa rasittuneempi mitä se oli illalla ennen töihin lähtöä. Jatkamme siis seurantaa ja datan tulkintaa.

































Sohjoa

Tämä alkutalvi kun on ollut mitä on ollut niin miltein kaikki treenit on tullut tehtyä sisällä. Ei oikein nappaa lähteä ulos juoksemaan kun sataa vettä tai sitten on kauhea loskakeli jolloin kengät on märät jo ekan 200 metrin jälkeen, juoksepa siinä sitten 20km. Ainut ulkoliikunta mitä olen tykännyt tehdä on ollut hiihtäminen Valkealan tykkilumiladulla. Siellä onkin tullut vietettyä aikaa ihan mukavasti ja kilometrejäkin on kertynyt jo yli 260.

Valkealan hiihtoladuilta

Fysioterapeutti sairaalaan


Viimeksi kerroin siitä kun olin kaatunut hiihtäessä ja kylki tuli siinä rytäkässä kipeäksi. Tarkoitus oli mennä vielä fyssärille tutkittavaksi mutta tämä kyseinen ammattilainen perui vastaanoton kun hän oli saanut tyrän ja sen seurauksena joutunut sairaalaan. Noh, ainahan se oma terveys on etusijalla. Nyt kun vastaanotto oli peruttu ja tuo kylki tuntui parantuvan päivä päivältä niin ajattelin että jätän nyt sitten käymättä kun vaikuttaa siltä ettei käyntiä tarvita. Nyt kuitenkin jouluaaton iltana kylkeen alkoi yllättäen pistää tietyssä asennossa ja tietynlaisella liikkeellä. Tiedä nyt sitten enää mitä tässä tehdä... Aattona kävin sitten hiihtämässä mutta ei se kylki siitä ainakaan mitään tuumannut, hyvin pystyi hiihtämään eikä hiihdon jälkeen tuntemus ollut millään tavalla erilainen.

Välillä vähän juoksuakin

Onneksi tuo keli alkaa hiljalleen vaihtua oikeasti talven puolelle niin juoksu ulkonakin alkaa taas maistua paljon mukavammalle. Ei tarvitse enää tossut märkänä käydä juoksemassa vaan askeleen alta kuuluu mukava lumen narskunta. 



Jouluaatto aamuna kävin juoksemassa pienen tonttulenkin. Oikein kiva luminen keli oli silloin kun edellisenä yönä oli satanut reilusti uutta lunta.


Illemmalla oli sitten hyvä käydä hienosti katettuun joulupöytään syömään  ja odottelemaan josko niitä lahjoja olisi tullut.


Kaikki ei aina ole niin ruusuista

Vaikka treenit on sujuneet oikein mukavasti niin tänä kuin viime talvenakin tuo hiihto tahtoo viedä kaiken ajan ja sitä kautta muut treenit meinaavat vähän kärsiä. Uimahallissa viimeksi tullut käytyä pari viikkoa sitten ja kyllä juoksu ja pyöräilykin ovat vähän kärsineet puutteesta. Tosin hiihtäminen kyllä hyödyttää pyöräilyä kun jaloilla tehdään niin kovasti töitä samalla ja kyllähän ylävartalokin tekee töitä niin luulisi että siitä on hyötyä myös uintiin. Mutta juoksu on sitten ihan omanlaisensa laji niin sitä kyllä pitäisi käydä tekemässä. 
Nyt sitten päätin että vuoden alusta otan ihan henkilökohtaisen valmentajan joka tekee treeniohjelmat minulle huomioiden minun vuorotyön sekä kaikki tulevat kisat. Netistähän kyllä löytyy treeniohjelmia vaikka kuinka mutta niiden integrointi omaan elämän rytmiin on välillä vähän hankalaa. Vuorotyö sotkee niin kovasti treenaamista ja lepäämistä ja sitten isommat kisat vaativat aina oman latautumisen niin kyseinen viikko on suunniteltava kisan ehdoilla.

Yksi iso huomio

Kun tuo aerobinenkunto alkaa olla jo oiken mukavalla tasolla ja sitä jaksaa mennä melkoisenkin kovaa tietynaikaa. Olen nyt alkanut huomata että minulla tuo fyysinenkunto raahaa pahasti perässä. Koskaan kun en ole ollut mikään fani salilla käymiseen. Varsinkin hiihtäessä sekä pyöräillessä huomaa parhaiten että jaloista loppuu voima kun lähdetään menemään kovempaa. Aerobisenkunnon kannalta jaksasi kyllä mennä kun sykkeet ovat hyvissä rajoissa mutta ei vaan jaksa puskea riittävällä voimalla eteenpäin. Itseasiassa myös uinnissa tulee eteen tuo kyseinen voiman puute, tietyn matkaa jaksaa mennä hyvällä tekniikalla ja sykkeet pysyvät myös hyvin hallussa mutta sitten alkaa käsistä loppua voimat jolloin tekniikka huononee vetojen määrä kasvaa ja sitä kautta aerobinenkunto joutuu kovemmalle rasitukselle. Nyt siis pitäisi oikeasti saada raahattua itsensä sinne salille joka viikko tekemään voimaa jotta saataisiin lisää vauhtia menemiseen.


Instagramissa muistelua menneistä kisoista

Tuolla Instagramin puolella päätin alkaa laitella kuvia menneistä kisoista, yksi kuvasarja aina päivässä. Kiva kyllä muistella välillä menneitä aikoja ja kuinka niitä kisoja jännitti silloin. Onneksi niistä on tullut kirjoiteltua tänne blogiin niin voi sitten palata menneeseen. Tosin blogin kirjoittamisen aloitin vasta 2015 mutta heti ekana tuli kirjoiteltua kaikki menneiden vuosien kisat ja kuinka päädyin triathlonin maailmaan. Instassa mennään tällä hetkellä vuodessa 2013 mutta täältä blogista kyseisen vuoden kisat löytyvät vuoden 2015 tammikuun kohdalta jolloin olen kirjoitellut melkoisen monta päivitystä menneistä kisoista.

Minua pääsee seuraamaan Instagramissa tästä linkistä https://www.instagram.com/vemppula/

Tässä vielä muutamat kuvat Instagramista
sekä linkki blogitekstiin

















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti